Kuntosalin remontin hinta ja tärkeimmät valinnat
Kuntosalin remontin kustannukset vaihtelevat valtavasti riippuen tilan koosta, rakenteista ja siitä, kuinka laajasti tilaa uudistetaan.
Remppakamun kautta kilpailutetuissa töissä keskimääräinen kuntosalin remontti on maksanut 44 873 euroa. Edullisimmillaan pienen salin maalaus ja peiliseinä on tehty 1 483 eurolla, kun taas suurimmissa hankkeissa, joissa lattia, akustiikka ja valaistus on rakennettu uusiksi, hinta on noussut yli 120 000 euroon.
Yli 100 000 euron saliremontit ovat usein täysremontteja, joissa uusitaan kaikki pinnat tai kun tila muutetaan kuntosaliksi ja kaikki sisätilat rakennetaan tyhjästä.
Näissä hinnoissa ei ole mukana laitteita tai painoja.
Mistä hinta syntyy?
Kustannuksiin vaikuttavat eniten lattiarakenteet ja akustiikka, ilmanvaihdon ja valaistuksen päivitykset sekä mahdolliset märkätilat ja pukuhuoneet.
Myös se, onko sali auki remontin aikana vai suljettuna, muuttaa budjettia. Esimerkiksi yö- ja viikonlopputyöt lisäävät kuluja, mutta voivat olla kannattavia, jos asiakkaita ei haluta menettää remontin aikana.
Kevyt päivitys, jossa maalataan pinnat, vaihdetaan kumilattia osittain ja päivitetään valaistus, liikkuu yleensä 10 000–60 000 euron välillä. Täysi saneeraus, jossa uusitaan myös ilmanvaihto, pukuhuoneet ja akustiikka, voi nousta helposti 100 000 euroon tai yli. Jos tila on iso tai siinä tehdään rakenneteknisiä muutoksia, kustannukset voivat vielä kasvaa.
Lattia ja akustiikka ratkaisevat salin käyttömukavuuden ja melutason, mutta myös kustannukset. Näiden laiminlyönti on yleisin virhe, joka kostautuu heti ensimmäisten käyttökuukausien aikana.
Mitä jää usein budjetin ulkopuolelle?
Moni salinomistaja unohtaa varata rahaa kulunvalvonnalle, taustamusiikin lisensseille ja opasteille. Nämä voivat yhdessä muodostaa useiden tuhansien lisäkustannuksen. Lisäksi akustiikkaa joudutaan usein säätämään avauksen jälkeen, mikä kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa.
Mietitkö omaa remonttiasi? Kilpailuta työ Remppakamussa ja saat yleensä 3–4 tarjousta alueesi urakoitsijoilta yhdellä lomakkeella. Näet samalla tekijöiden arvostelut ja aiemmat kohteet.
Remppakamun kautta tavoitat alueesi rakentajat yhdellä lomakkeella – ilmaiseksi!
Suunnittelu ja tilaohjelma
Hyvin suunniteltu kuntosali toimii sujuvasti sekä käyttäjille että henkilökunnalle. Suunnittelu alkaa tilaohjelmasta, jossa määritellään eri alueet kuten vapaapainoalue, laitteet, toiminnallinen harjoittelu, venyttelytila ja ryhmäliikunta.
Kun nämä sijoitetaan oikein, tila näyttää suuremmalta ja asiakasvirrat pysyvät hallinnassa.
Käyttötarkoituksen muutos ja luvitukset
Pintaremontit eivät vaadi lupia, mutta rakenteita koskevat remontit tai tilan käyttötarkoitus vaatii yleensä rakentamisluvan.
Jos tila on aiemmin ollut esimerkiksi varasto, liikehuoneisto tai toimisto, käyttötarkoituksen muutos on usein tehtävä. Tämä edellyttää lupia ja voi vaikuttaa ilmanvaihdon, äänieristyksen ja paloturvallisuuden vaatimuksiin.
Myös esteettömyys on tärkeä. Kulkuväylien leveydet, ovien kynnykset ja WC-tilojen mitoitukset tulee tarkistaa jo suunnitteluvaiheessa.
Lupa-asioista on hyvä kysellä jo hyvissä ajoin oman kunnan rakennusvalvonnasta, niin ei tule yllätyksiä myöhemmin.
Vyöhykkeet ja kapasiteetti
Arvioi, kuinka monta käyttäjää tila palvelee yhtä aikaa. Liian tiiviisti sijoitetut laitteet tekevät tilasta ahdistavan ja lisäävät riskejä.
Toiminnalliselle alueelle tarvitaan yleensä vähintään 3–4 metriä vapaata tilaa leveimmillään, jotta liikkeet voidaan tehdä turvallisesti. Vapaapainoalue kannattaa sijoittaa mahdollisimman kauas herkästi resonanssia siirtävistä seinistä tai asuinhuoneistoista.
Jos tarvitset kokonaisuuden, jossa myös pukuhuoneet, suihkut ja ilmanvaihto päivitetään, ammattilaisen tekemä toimitilaremontti on oikea lähtökohta.
💡 Vinkki: Hyvä suunnittelu maksaa itsensä takaisin. Moni urakoitsija tekee alustavan kartoituksen ilmaiseksi, jos tarkoituksena on pyytää myös tarjous toteutuksesta.
Pyydä tarjous remontille
Saat keskimäärin 3-4 tarjousta remontille.
Ilmoituksen tekeminen on ilmaista eikä sido tilaamaan remonttia.
Kuntosalin lattia
Lattia on yksi tärkeimmistä ja kalleimmista osa-alueista kuntosalin remontissa. Se vaikuttaa sekä käyttöturvallisuuteen että melutasoon.
Väärä lattiarakenne voi aiheuttaa tärinää, joka kulkeutuu rakenteiden kautta naapureihin ja rikkoo rauhan koko kiinteistössä, etenkin, jos alakerrassa on muita tiloja.
Vapaapainoalue ja drop zone
Vapaapainoalueelle suositellaan vähintään 10–15 millimetrin paksuista kumimattoa tai vaimennettua moduulilaattaa.
Raskaiden pudotusten alueella käytetään usein erillisiä “drop zone” -alustoja, joissa on kaksikerroksinen rakenne: pehmeä alusta iskunvaimennukseen ja päällä tiiviimpi pinta kulutusta varten. Jos sali sijaitsee asuinrakennuksessa, kelluva lattiarakenne voi olla ainoa ratkaisu melun hallintaan.
Asennus ja työvaiheet
Lattian uusiminen vie tyypillisesti 2–5 työpäivää riippuen alustan kunnosta ja neliömäärästä. Vanha pinnoite poistetaan, alusta tasoitetaan ja kumimatot liimataan tai kiinnitetään moduuleina. Lattian valmistuttua voidaan asentaa peilit ja laitteet.
Lattian hintaesimerkit
Kevyemmät kumilaatat maksavat asennettuna noin 45–70 euroa neliöltä, kun taas kelluvat, akustisesti vaimennetut ratkaisut voivat maksaa 120–180 euroa neliöltä. Valettu PU-lattia on kestävä, mutta hinnaltaan lähellä skaalan yläpäätä.
✅ Muistisääntö: älä säästä lattiamateriaalissa väärässä paikassa. Liian ohut tai kova lattia kostautuu meluna, rikkoutuneina laitteina ja tyytymättöminä naapureina.
Remppakamun kautta voit pyytää myös suunnitteluapua remonttiin!
Meidän kautta on tehty jo 1000+ remonttia!
Kuntosalin akustiikka
Kuntosalin akustiikka on usein alibudjetoitu osa remonttia, vaikka sillä on ratkaiseva merkitys käyttömukavuuteen ja naapurisuhteisiin.
Melu ja tärinä voivat levitä rakenteiden kautta kauas, etenkin jos sali sijaitsee kerrostalossa tai liikekiinteistössä muiden tilojen yhteydessä. Hyvä akustiikkasuunnittelu varmistaa, että salissa voi treenata ilman häiritsevää kaiuntaa ja ulkopuolella on edelleen hiljaista.
Akustinen kartoitus ja tavoitearvot
Ennen rakentamista kannattaa teettää akustinen kartoitus. Sen avulla selviää, miten painojen kolahdukset ja ryhmäliikunnan bassoäänet käyttäytyvät tilassa.
Ammattilainen määrittää tavoitearvot jälkikaiunta-ajalle ja rakenteiden ääneneristävyydelle. Jo muutaman desibelin ero voi ratkaista sen, kuuluuko musiikki naapuriin vai ei.
Akustiikan toteutus ja materiaalit
Akustiikkalevyt asennetaan yleensä kattoon ja peiliseinien vastakkaisille pinnoille. Parhaan tuloksen saa yhdistämällä useita paksuuksia ja materiaaleja, kuten rei’itettyä kipsilevyä, huokoista villaa ja kangaspintaisia paneeleita.
Ryhmäliikuntatilassa käytetään usein matalille taajuuksille suunniteltuja bassovaimentimia. Myös ilmanvaihtokanaviin kannattaa lisätä äänivaimentimet, jotta puhallinäänet eivät korostu hiljaisilla alueilla.
Jälkisäädöt avauksen jälkeen
Kun tila otetaan käyttöön, akustiikkaa hienosäädetään todellisen melutason perusteella. Usein tarvitaan lisäpaneeleita tai raskaita verhoja, jos tila kaikuu liikaa. Akustiikan säätäminen jälkikäteen on kuitenkin kallista, joten siihen on hyvä varata budjettivara jo alkuvaiheessa.
Valaistus kuntosalissa
Kuntosalin valaistuksen tehtävä on paljon enemmän kuin pelkkä näkyvyys.
Hyvä valaistus tuo tilaan energiaa, korostaa brändiä ja parantaa turvallisuutta. Huono valaistus taas tekee salista tunkkaisen ja väsyttävän.
Remontin yhteydessä valaistus kannattaa aina suunnitella uudelleen, sillä valaisinten sijoittelu vaikuttaa myös akustiikkaan ja peilien käyttöön.
Ohjausratkaisut ja tunnelma
Moderni kuntosali hyödyntää valaistuksessa vyöhykkeistystä ja ohjauksia. DALI- tai älyohjausjärjestelmällä voidaan luoda erilaisia tunnelmia päivänajan ja harjoittelun mukaan.
Kovatehoiseen treeniin sopii viileämpi valosävy (4000–5000 K), kun taas venyttely- ja joogatiloihin lämpimämpi valo (2700–3000 K).
Valaisintyypit ja sijoittelu
Salin yleisvalaistus mitoitetaan yleensä 300–500 luksin tasolle. Peilien edustalle valitaan häikäisemättömät valaisimet tai valolinjat, jotka suuntaavat valon yläviistosta.
Ryhmäliikuntatiloissa valaistus voidaan upottaa akustiikkalevyihin, jolloin kokonaisuus näyttää yhtenäiseltä ja valo jakautuu pehmeästi.
Valaistuksen hinta
Valaistusremontin kustannus riippuu valaisinten määrästä ja ohjausjärjestelmästä. Tavallinen LED-vaihto maksaa yleensä 2 000–6 000 euroa, mutta jos koko ohjaus uusitaan ja asennetaan valaistus vyöhykkeittäin, kustannus voi nousta 10 000 euroon tai enemmän.
Jos haluat toteuttaa valaistusratkaisut siististi alaslaskettu sisäkatto on yleinen ratkaisu, etenkin jos katossa kulkee putkia ja rakenteet halutaan piilottaa.
Ilmanvaihto ja lämpökuorma
Kuntosalilla ilmanvaihto joutuu kovaan työhön. Yhdessä treenaavat asiakkaat, laitteiden hukkalämpö ja valaistus nostavat lämpökuormaa nopeasti.
Jos ilmanvaihto on alimitoitettu, tila kuumenee, ilma muuttuu tunkkaiseksi ja asiakkaiden viihtyvyys kärsii.
Remontin yhteydessä ilmanvaihto kannattaa mitoittaa todellista käyttöä varten, ei entisen toimistotilan tarpeen mukaan.
Ilmanvaihdon tehostaminen
Ilmanvaihdon mitoituksessa nyrkkisääntönä on, että ilmamäärän tulisi vaihtua vähintään 6–10 kertaa tunnissa riippuen tilan kuormituksesta.
Suurissa ryhmäliikuntatiloissa ja painonnostoalueilla tarve voi olla tätäkin suurempi. Monissa saliremonteissa lisätään erillinen tuloilma vapaapainoalueelle ja tehokas poisto pukuhuoneisiin ja suihkutiloihin.
Äänitekniset ratkaisut IV-kanavissa
IV-kanavat voivat olla merkittävä melunlähde, jos vaimennusta ei ole suunniteltu huolellisesti. Käytä ääntä vaimentavia kanavaosia ja sijoita puhaltimet mahdollisimman kauas harjoitusalueesta.
Akustiikkalevyillä voidaan lisäksi peittää kanavien näkyvyyttä ja vähentää äänen heijastumista.
Energiatehokkuus ja yöjäähdytys
Hyvä ilmanvaihto ei tarkoita jatkuvaa kovaa puhallusta. Lämpötilaa ja hiilidioksidipitoisuutta mittaava automaattinen ohjaus pitää ilman raikkaana ja säästää energiaa. Jos salissa on paljon ikkunoita tai se sijaitsee yläkerroksessa, yöjäähdytyksellä voidaan hyödyntää viileää ulkoilmaa ennen aamun asiakasvirtaa.
Pyydä urakoitsijalta ilmanvaihdon mittausraportti ja säätötaulukko, kun työ on valmis. Niiden avulla varmistat, että järjestelmä toimii kuten on luvattu.
Kuntosalin pukuhuoneet ja märkätilat
Pukuhuoneet ja suihkutilat ovat kuntosalin käytetyimpiä ja kuluttavimpia alueita. Ne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisen kokonaisvaikutelman sali jättää asiakkaalle. Kun nämä tilat remontoidaan huolella, käyttäjät palaavat mielellään ja hygienia pysyy korkealla tasolla.
Vedeneristys ja kaadot
Kaikki märkätilat on rakennettava vesieristysmääräysten mukaisesti. Tyypillisin virhe on liian pienet kaadot tai huonosti sijoitetut lattiakaivot, jotka aiheuttavat veden seisomista ja lattian ennenaikaista kulumista.
Suihkutilojen lattioissa käytetään yleensä epoksipinnoitetta tai karheapintaista laattaa, joka ehkäisee liukastumisia.
Jos tilassa ei ole riittävästi ilmanvaihtoa, kosteus voi aiheuttaa homevaurioita nopeasti. Siksi pukuhuoneiden ja suihkujen poistoilmamäärä kannattaa mitoittaa erikseen, ei koko salin yhteisestä järjestelmästä.
Kalusteet ja hygienia
Suihku- ja WC-kalusteet valitaan kovaa käyttöä kestävistä materiaaleista: ruostumattomasta teräksestä, komposiitista tai massiivilaminaatista. Lattiakaivojen ja hanojen huollettavuus on hyvä varmistaa jo ennen asennusta. Myös siivoustilan sijainti ja mitoitus vaikuttavat päivittäiseen ylläpitoon.
Moni salinomistaja unohtaa suunnitella lattia- ja seinäpintojen saumattomuuden, mikä helpottaisi siivousta ja pidentäisi käyttöikää. Käytä saumattomia pintoja ja pyöristettyjä kulmia aina, kun se on mahdollista.
Aikataulun kriittiset pisteet
Märkätilat määrittävät usein remontin keston. Vesieristeiden kuivumisajat ja laattojen saumaukset vaativat vähintään 3–5 päivän varauksen. Pukuhuoneiden kalusteasennukset tehdään viimeisenä, kun lattiat ja seinät ovat täysin kuivat.
Sähkö, AV ja kulunvalvonta
Nykyaikainen kuntosali ei ole pelkkä tila, vaan tekninen kokonaisuus. Laitteet, valaistus, taustamusiikki ja kulunvalvonta tarvitsevat kaikki oman sähköjärjestelmänsä.
Remontin yhteydessä nämä kannattaa suunnitella yhtenä kokonaisuutena, ei useana erillisenä työnä.
Sähkönsyötöt ja pistorasioiden sijoittelu
Salilaitteet ja valaistus kuluttavat paljon sähköä, joten ryhmäjaot ja pistorasioiden sijoittelu on suunniteltava huolellisesti. Painokoneet ja juoksumatot vaativat yleensä omat ryhmänsä, jotta sulakkeet eivät kuormitu liikaa.
Myös äänentoistojärjestelmät ja tietoliikennekaapelointi voidaan piilottaa alaslasketun katon taakse, mikä tekee lopputuloksesta siistin ja turvallisen.
Taustamusiikki ja äänentoisto
Hyvä taustamusiikki luo energiaa, mutta väärin asennettu äänentoisto voi tehdä tilasta epämiellyttävän. Äänitasoa rajoittavat lait suojaavat sekä asiakkaita että naapureita. Ryhmäliikuntatiloissa suositaan useampaa kaiutinvyöhykettä, jolloin musiikin voimakkuutta voidaan säätää alueittain.
Huomioi myös, että musiikin soittaminen kaupallisessa tilassa edellyttää tekijänoikeusmaksuja, jotka eivät sisälly urakkahintaan. Ne kannattaa budjetoida erikseen.
Kulunvalvonta 24/7
Yhä useampi kuntosali toimii ympärivuorokautisesti. Kulunvalvontajärjestelmä on silloin kriittinen osa turvallisuutta ja liiketoimintaa. Kortinlukijat, oviohjaimet ja ohjelmistot lisäävät kustannuksia, mutta ne mahdollistavat valvonnan ilman jatkuvaa henkilökuntaa.
Huomioi myös ohjelmistolisenssien vuosittaiset kulut ja mahdolliset päivitysmaksut.
Remppakamun kautta voit kilpailuttaa erilliset työt erikseen tai koko urakan avaimet käteen -tyylillä!
Tavoitat yhdellä lomakkeella jopa sadat rakennusliikkeet – saat keskimäärin 3-4 tarjousta remontille!
Projektin aikataulu ja urakkamuoto
Kuntosalin remontissa aikataulun hallinta on kriittistä, sillä jokainen ylimääräinen kiinniolopäivä on menetettyä myyntiä.
Aikataulu on laadittava realistisesti ja kirjattava sopimukseen niin, että sekä tilaaja että urakoitsija ymmärtävät, mitä viivästyminen tarkoittaa.
Vaiheistus toiminnassa olevan salin saneerauksessa
Jos sali pysyy auki remontin ajan, työ on jaettava selkeisiin osiin. Yleinen käytäntö on tehdä työ alueittain, jolloin yksi osa-alue on poissa käytöstä kerrallaan.
Esimerkiksi lattian uusiminen voidaan toteuttaa vaiheittain viikonloppujen aikana, ja ilmanvaihdon säätö tehdään öisin. Tämä lisää kustannuksia, mutta voi olla taloudellisesti järkevää, jos jäsenet pysyvät aktiivisina remontin aikana.
Urakkamuodon valinta
Kuntosalin remontissa käytetään useimmiten kokonaisurakkaa tai tavoitehintaurakkaa.
Kokonaisurakka sopii hyvin, jos suunnitelmat ovat tarkat ja aikataulu tiukka. Tavoitehintaurakka antaa enemmän joustoa, jos suunnitelmat tarkentuvat vasta työn aikana. Tuntiurakkaa suositellaan vain pienempiin tai yllätyksiä sisältäviin muutostöihin.
Sopimukseen kannattaa kirjata selkeästi myös sanktio- ja bonusmalli. Se motivoi urakoitsijaa pysymään aikataulussa ja varmistaa, että tila avautuu suunnitellusti.
Väistötilat ja lisätyöt
Jos sali joudutaan sulkemaan kokonaan, väistötila tai vaihtoehtoinen treenipaikka on hyvä järjestää asiakkaille etukäteen. Samalla on tärkeää sopia lisätöiden käsittelystä. Ilman ennakkosopimusta lisälaskut voivat kasvaa yllättävän suuriksi.
Budjetti ja esimerkkilaskelmat
Kuntosalin remontin budjetti rakentuu useista osa-alueista, ja hajonta eri projektien välillä on suuri. Pienissä salipäivityksissä puhutaan usein kymmenistä tuhansista euroista, kun taas laajoissa kokonaisuuksissa budjetti nousee helposti kuusinumeroiseksi.
On tärkeää ymmärtää, mistä eurot muodostuvat ja miten eri osat suhteutuvat toisiinsa.
Kolme kokoluokkaa
Kevyt päivitys (100–200 m²)
Pintaremontti, maalaukset, osittainen kumilattian vaihto, valaistuksen päivitys ja pieniä ilmanvaihtosäätöjä. Tyypillinen kustannus 20 000–60 000 €.
Keskilaaja remontti (200–400 m²)
Lattiat uusiksi, akustiikka ja valaistus päivitetään, pukuhuoneet kunnostetaan ja ilmanvaihto säädetään uudelleen. Budjetti yleensä 60 000–150 000 €.
Laaja saneeraus (400 m² tai enemmän)
Koko salin rakenteet, IV-koneet ja sähköjärjestelmät uusitaan, tehdään märkätilat ja kelluvat lattiat. Kustannus 150 000–300 000 €+.
Nämä haarukat perustuvat Remppakamun kautta kilpailutettuihin remontteihin sekä toteutuneisiin hintoihin eri urakoitsijoilta.
Kustannusjakauma
- Purku ja rakenteet 10–20 %
- Lattiat 15–30 %
- Sähkö ja valaistus 10–20 %
- Ilmanvaihto ja LVI 10–25 %
- Pinnat ja akustiikka 10–20 %
- Kulunvalvonta ja AV 5–10 %
- Suunnittelu ja valvonta 5–10 %
Kun tiedät, mikä osa remontista on sinulle tärkein, pystyt ohjaamaan budjettia paremmin. Jos lattian ääni- ja tärinävaimennus on kriittinen, kannattaa varata siihen normaalia suurempi osuus.
Riskivaraukset ja lisätyöt
Lisätyöt ovat väistämättömiä lähes jokaisessa remontissa. Suositeltava varaus on 10–15 % kokonaisbudjetista. Tyypillisiä lisätöitä ovat sähköjen uudelleenreititykset, ilmanvaihdon lisäkanavointi ja akustiikan jälkisäädöt.
💡 Vinkki: Pidä yksi budjettirivi nimellä “käyttöönoton hienosäädöt”. Näitä ovat esimerkiksi akustiikan lisälevyt tai ilmanvaihdon lisäsäädöt, joita tarvitaan vasta, kun sali on oikeasti käytössä.
Milloin ammattilainen on pakko ottaa mukaan
Moni salinomistaja miettii, mitä voi tehdä itse ja missä kohtaa tarvitaan urakoitsija. Osa töistä on sellaisia, että ne on aina teetettävä luvanvaraisesti ja ammattilaisen valvonnassa.
Akustiikka ja rakenteet
Rakenteellinen äänieristys vaatii laskelmia ja oikeat materiaalit. Kelluvat lattiat, raskaat väliseinät ja tärinävaimennus eivät onnistu ilman suunnittelijaa. Väärin toteutettu akustiikka ei ainoastaan häiritse naapureita vaan voi myös rikkoa rakennuksen rakenteita pitkällä aikavälillä.
Sähkö- ja LVI-työt
Kaikki sähköasennukset ja ilmanvaihtojärjestelmän muutokset kuuluvat luvanvaraisiin töihin. Ammattilainen varmistaa, että johdotukset, automatiikka ja IV-kanavat täyttävät määräykset ja toimivat turvallisesti.
Märkätilat ja vedeneristys
Suihkutilat, WC:t ja pukuhuoneiden märkätilat vaativat sertifioidun tekijän. Vesieristeen virhe voi johtaa kalliisiin kosteusvaurioihin. Myös valvonta on tärkeää, sillä työvaiheiden dokumentointi vaikuttaa takuun voimassaoloon.
Mitä voi tehdä itse
Omatoimisesti voi tehdä kevytmaalausta, laitteiden siirtoa ja kalusteiden asennusta, jos ne eivät vaadi sähkö- tai LVI-kytkentöjä. Myös pienten opasteiden, peilien ja sisustusratkaisujen asentaminen onnistuu omana työnä.
Ja kun on aika kilpailuttaa remontti, Remppakamu kautta tarjouspyyntöprosessi onnistuu helposti ja nopeasti! Meidän kautta voit täyttää yhden lyhyen lomakkeen remontin tiedoista, jonka jälkeen järjestelmä yhdistää remontin alan tekijöihin. Näin saat yleensä vähintään 3 tarjousta remontille nopeasti!
Tarjouspyyntö on ilmainen eikä vielä sido tilaamaan remonttia
Usein kysytyt kysymykset
Remppakamun kautta kilpailutetut kuntosalien remontit ovat maksaneet keskimäärin noin 45 000 euroa, mutta vaihteluväli on suuri. Pieni salin pintaremontti voi maksaa alle 5 000 euroa, kun taas kokonaisvaltainen kuntosalin saneeraus ja laajennus voi ylittää 100 000 euroa. Hintaan vaikuttavat erityisesti lattia, akustiikka ja ilmanvaihto.
Kustannuksia syntyy purkutöistä, lattioista, sähköistä, ilmanvaihdosta, valaistuksesta ja märkätiloista. Lisäksi tulee kulunvalvonta, äänentoisto ja suunnittelutyö. Yleensä lattiat ja IV-työt muodostavat yli puolet kokonaisbudjetista, joten niiden suunnitteluun kannattaa panostaa.
Lupa tarvitaan, jos tila vaihtaa käyttötarkoitusta (esimerkiksi varastosta kuntosaliksi) tai jos tehdään merkittäviä muutoksia ilmanvaihtoon, rakenteisiin tai paloturvallisuuteen. Pintaremontti, maalaus tai kalusteiden vaihto ei yleensä vaadi lupaa, mutta käyttötarkoituksen muutos on lähes aina luvanvarainen toimenpide.
Kuntosalin ilmanvaihdon tulee olla huomattavasti tehokkaampi kuin tavallisen toimistotilan. Hyvä mitoitus on 6–10 ilmanvaihtokertaa tunnissa, ja suurissa saleissa vielä enemmän. Jos ilmanvaihto ei riitä, ilma kuumenee ja happipitoisuus laskee, mikä heikentää viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Ilmanvaihdon remontti tai säätö on lähes aina osa kuntosalin uudistusta.
Lattian hinta riippuu materiaalista ja käyttötarkoituksesta:
– Kevyt kumimatto: 45–70 €/m²
– Vaimennettu rakenne tai kelluva lattia: 120–180 €/m²
– Valettu PU-lattia: 100–150 €/m²
Vapaapainoalueille kannattaa aina valita paksumpi vaimennus, jotta runkoääni ei leviä rakenteisiin.
Laajennuksessa selvitetään ensin, onko kiinteistössä vapaita tiloja, joita voidaan liittää nykyiseen saliin. Tarvitaan usein rakennuslupa ja rakenneinsinöörin suunnitelma. Laajennus vaikuttaa myös ilmanvaihdon mitoitukseen ja sähkökuormaan, joten talotekniikkaa on lähes aina päivitettävä.
Helpoin tapa on kilpailuttaa työ Remppakamussa. Saat 3–4 tarjousta alueesi urakoitsijoilta yhdellä tarjouspyynnöllä ja näet samalla heidän arvostelut ja referenssit. Näin löydät tekijän, joka ymmärtää liiketilojen erityisvaatimukset ilman turhaa ajanhukkaa.
Kilpailuta kuntosalin remontti Remppakamussa
Kun kuntosalin remontti on ajankohtainen, oikean urakoitsijan löytäminen ratkaisee työn onnistumisen. Liiketilan remontti vaatii kokemusta akustiikasta, ilmanvaihdosta, lattiarakenteista ja turvallisuudesta. Kaikilla tekijöillä ei ole tällaista osaamista, joten kilpailutus on tärkein askel ennen työn aloittamista.
Remppakamun kautta tehty kilpailutus säästää aikaa ja rahaa. Täyttämällä yhden tarjouspyynnön saat tyypillisesti 3–4 tarjousta alueesi urakoitsijoilta, jotka ovat tottuneet kuntosalien ja muiden liiketilojen saneerauksiin. Näet samalla yritysten aiemmat työt, asiakasarviot ja hinnat, jolloin päätöksenteko on helppoa ja riskit pienenevät.
Remppakamussa olevat urakoitsijat ovat aina ennakkoperintärekisterissä ja yritysten taustatiedot ovat kunnossa. Tämä takaa, että työ on verotuksellisesti ja sopimuksellisesti kunnossa alusta loppuun.
Asiakasarvostelujen keskiarvo 4,6/5
