Tiiviysmittaus - Hinta ja vinkit

Mitä tiiviysmittaus maksaa?

Tiiviysmittauksen hinta on Remppakamun kautta kilpailutetuissa töissä ollut keskimäärin 507 €. Edullisin toteutunut työ oli tiiviysmittaus omakotitalossa 387 € ja kallein tiiviysmittaus rivitaloyhtiössä 627 €. Käytännössä tämä on mittaus, jossa selvitetään, kuinka paljon hallitsematonta vuotoilmaa kulkee rakennusvaipan läpi, eli puhutaan samasta asiasta kuin rakennuksen tiiviysmittaus tai ilmatiiviysmittaus.

Työ on ajankohtainen erityisesti silloin, kun talossa tuntuu vetoa, lämmityskulut mietityttävät tai haluat varmistaa remontin laadun ennen kuin pinnat suljetaan. Moni teettää mittauksen myös silloin, kun halutaan samalla ilmanvuotojen selvitys ja vuotokohtien paikannus, jotta korjaukset osuvat oikeaan paikkaan.

Mietitkö, paljonko tiiviysmittaus maksaisi juuri sinun kohteessasi? Pyydä tiiviysmittauksesta tarjous Remppakamun kautta ja vertaile helposti alueesi urakoitsijoiden hintoja ja sisältöjä.

Tarjouspyyntö on ilmainen eikä sido tilaamaan remonttia!

Hintaan vaikuttaa eniten se, mitä mittaus sisältää. Pelkkä tiiveyslukeman mittaus ja raportti on eri työ kuin mittaus, jossa samalla tehdään kattava vuotokohtien paikannus ja dokumentointi.

• Pelkkä mittaus ja raportti voi riittää, jos tarvitset tiiveysluvun esimerkiksi energiaselvitykseen.
• Vuotokohtien paikannus nostaa usein työn arvoa, koska silloin saat myös käytännön listan, mistä ilma vuotaa. Paikannus tehdään tyypillisesti merkkisavulla ja tarvittaessa lämpökameralla.
• Lisätyötä voi tulla, jos kohteessa joudutaan tekemään tavallista enemmän mittauksen valmisteluja, kuten tulpata useita reittejä tai jos saman käynnin yhteyteen yhdistetään lämpökuvaus ilmanvuotoihin.

Kun vertailet tarjouksia, katso hinnan lisäksi aina, sisältyykö mukaan vuotoilmamittausraportti ja tehdäänkö vuotokohtien etsintää samalla käynnillä. Tällöin et maksa pelkästä numerosta, vaan saat myös korjaamista ohjaavan tilannekuvan.

Mitä blower door mittauksessa mitataan?

Blower door mittaus on käytännössä painekoe. Mittalaite asennetaan yleensä ulko-oveen ja rakennus alipaineistetaan ja usein myös ylipaineistetaan. Kun sisä- ja ulkoilman väliin tehdään vakioitu paine-ero, mittalaite kertoo, kuinka paljon ilmaa karkaa hallitsemattomasti ulos tai virtaa sisään rakennusvaipan rakojen ja läpivientien kautta.

Mittausta kutsutaan myös nimellä vuotoilmamittaus. Se tehdään standardoidusti 50 Pa paine-erolla, jotta tulos on vertailukelpoinen.

Keräsimme vinkkejä asiakkailta, urakoitsijoilta, Remppakamun kautta kilpailutetuista töistä sekä netin keskustelupalstoilta. Yksi käytännön havainto, joka toistui, on se että tuloksen tulkinta helpottuu selvästi, kun raportissa kerrotaan yksiselitteisesti, mitä on mitattu ja millä tavalla.

Mitä q50 ja n50 tarkoittavat?

Tiiveystulos esitetään yleensä tunnuslukuna. Yleisimmät ovat q50 ja n50. Ne kertovat samaa asiaa hieman eri näkökulmasta.

• q50 (joissain raporteissa myös qE50) tarkoittaa vuotoilmavirtaa 50 Pa paine-erolla suhteessa rakennusvaipan pinta-alaan.
• n50 tarkoittaa ilmanvuotolukua 50 Pa paine-erolla suhteessa rakennuksen ilmatilavuuteen, eli kuinka monta kertaa ilma “vaihtuisi” tunnissa vuotoreittien kautta tällä paine-erolla.

Käytännön vinkki on yksinkertainen. Pyydä jo tilausta tehdessä, että raportissa näkyy selkeästi, raportoidaanko tulos q50- vai n50-lukuna. Näin vältät tilanteen, jossa tulosta on vaikea verrata aiempiin mittauksiin tai muihin kohteisiin.

Mitä raportissa kannattaa olla

Hyvä mittauspöytäkirja on tilaajalle arvokas siksi, että se kertoo sekä tuloksen että olosuhteet, joissa mittaus tehtiin. Pyydä, että raportissa on vähintään nämä asiat.

• Mitattu tunnusluku (q50 tai n50) ja maininta, että mittaus on tehty 50 Pa paine-erolla.
• Mittausstandardi, tyypillisesti viittaus standardiin SFS-EN 13829 tai SFS-EN ISO 9972.
• Onko mittaus tehty alipaineella ja ylipaineella, vai vain toisella tavalla.
• Kirjaus olosuhteista, kuten tuuli ja lämpötila. Tämä on tärkeää, koska esimerkiksi voimakas tuuli voi vaikuttaa paine-eroihin ja mittauksen varmuuteen.

Jos tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen, tiiveysmittaus on usein hyödyllinen pari energiaselvitykselle ja energiatodistukselle. Silloin mittaustuloksen esitystapa ja raportin selkeys korostuvat.

Haluatko varmistaa, että saat oikeanlaisen mittauksen ja raportin? Jätä tarjouspyyntö tiiviysmittauksesta ja pyydä tarjoukseen mukaan maininta siitä, mitä tunnuslukua raportoidaan ja tehdäänkö mittaus ali- ja ylipaineella.

Tavoitat alueesi urakoitsijat helposti yhdellä lomakkeella

Näin tiiviysmittaus etenee käytännössä

Tiiviysmittaus tehdään yleensä yhdellä käynnillä, ja omakotitalossa siihen kuluu tyypillisesti noin 3–4 tuntia. Mittaus tehdään painekoelaitteella, joka asennetaan useimmiten ulko-oveen. Sen jälkeen talo alipaineistetaan ja usein myös ylipaineistetaan, jolloin saadaan sekä tiiveysluku että tarvittaessa selville, mistä ilma oikeasti vuotaa.

Kun mittaus tilataan ammattilaiselta, sinun ei tarvitse opetella tekniikkaa. Hyödyllisintä on ymmärtää, mitä mittaaja tekee ja mitä sinun kannattaa varmistaa jo ennen käyntiä.

Mittauksen työvaiheet lyhyesti

Tiiviysmittauksen kulku noudattaa yleensä samaa kaavaa kohteesta riippumatta. Käytännössä tämä on se “1–10” runko, jonka ympärille työ rakentuu.

1. Laitteisto asennetaan ulko-oveen tai muuhun sopivaan aukkoon.
2. Mittaaja laskee tai tarkistaa rakennuksen tilavuuden ja vaipan pinta-alan.
3. Olosuhteet kirjataan ylös. Tyypillisesti mukana ovat ainakin lämpötila, tuuli ja ilmanpaine.
4. Tehdään nollapaineen mittaus, eli katsotaan mikä luonnollinen paine-ero on ennen koneellista paineistusta.
5. Rakennus alipaineistetaan portaittain, esimerkiksi 20–70 Pa.
6. Ilmavirrat mitataan eri painetasoilla.
7. Rakennus ylipaineistetaan ja mittaus toistetaan samalla periaatteella.
8. Ohjelmisto laskee tuloksen mittausdatasta.
9. Vuotokohtia paikannetaan, jos tämä sisältyy tilaukseen. Yleisimmät menetelmät ovat merkkisavu ja lämpökamera.
10. Toimitetaan kirjallinen raportti tai mittauspöytäkirja.

Jos haluat konkreettista apua siihen, missä vuotoreitit ovat, varmista jo tarjouksessa, että mukana on vuotokohtien paikannus. Se voi säästää paljon aikaa ja turhaa purkamista myöhemmin, varsinkin jos samalla tilataan lämpökuvaus ilmanvuotoihin.

Mitä pitää sulkea tai tulpata mittauksen ajaksi

Mittauksessa ideana on mitata rakennusvaipan vuotoja, ei ilmanvaihdon “tarkoituksellisia reittejä”. Siksi osa aukoista suljetaan mittauksen ajaksi. Mitä tarkemmin tämä tehdään, sitä selkeämpi tulos saadaan.

• Tulo- ja poistoilmakanavat, eli ilmanvaihtokoneen reitit, suljetaan mittauksen ajaksi.
• Korvausilmaventtiilit pidetään kiinni tai tulpataan tarvittaessa.
• Tulisija ja hormi huomioidaan. Yleinen käytäntö on sulkea reitit mittauksen ajaksi ohjeiden mukaan.
• Viemärit huomioidaan tarpeen mukaan. Käytännössä vesilukot ja tarvittavat tulpaukset varmistetaan, jotta mittaus ei vääristy.
• Ikkunat ja ulko-ovet pidetään kiinni. Mittalaite käyttää yhtä ovea mittausaukkoa varten.

Jos kohteessa on erikoisuuksia, esimerkiksi paljon erillisiä poistoja tai vanha painovoimainen ilmanvaihto, kerro siitä mittaajalle jo etukäteen. Tällöin varsinainen mittaus sujuu yleensä ripeämmin, eikä aikaa kulu ihmettelyyn paikan päällä.

Haluatko varmistaa, että mittauksen sisältö ja raportointi sovitaan selkeästi etukäteen? Täytä ilmainen tarjouspyyntö meidän kautta ja pyydä tarjoukseen maininta siitä, sisältyykö vuotokohtien paikannus merkkisavulla tai lämpökameralla.

Tavoitat pienet paikalliset toimijat ja isommat rakennusliikkeet helposti yhdellä lomakkeella!

Ilmanvuotojen selvitys onnistuu parhaiten oikeaan aikaan

Jos tavoite on löytää ja korjata vuotokohdat, tiiviysmittaus ennen remonttia kannattaa ajoittaa niin, että rakenteet ovat vielä avattavissa järkevästi. Paras ajankohta on usein ennen pintojen sulkemista, kun ilmatiiveyskerros ja läpiviennit ovat näkyvissä ja korjattavissa ilman purkutöitä.

Tämä on myös energiatehokkuuden kannalta fiksu järjestys. Kun vuotokohdat paikannetaan ja korjataan oikeassa vaiheessa, tiiviysmittaus ja energiatehokkuus kulkevat käsi kädessä, eikä lämpö karkaa turhaan rakenteiden kautta.

Vuotokohdat, jotka yllättävät yllättävän usein

Ilmanvuotojen selvitys ei yleensä paljasta yhtä isoa reikää, vaan useita pieniä kohtia, jotka yhdessä tekevät talosta vedontuntuisen. Kokemuksissa nousi esiin erityisesti nämä paikat.

• Ikkunat ja karmiliitokset. Tiivisteet voivat olla kunnossa, mutta liitos karmista seinään voi vuotaa.
• Sälekaihtimien läpiviennit tai poraukset. Pieni reikä voi olla käytännössä suora reitti ulos ja alipaineistuksessa se voi jopa “viheltää”.
• Ovien karmikulmat ja tiivistyksen yksityiskohdat. Kulmat ovat usein se kohta, joka jää viimeistelyssä kiireessä heikoksi.
• Sähköputkien ja muiden läpivientien tiivistys. Jos läpivienti jää auki, se voi muodostaa yllättävän suuren vuotoreitin.

Kun vuotokohtien paikannus tehdään mittauksen yhteydessä merkkisavulla tai lämpökameralla, saat yleensä nopeammin selville, korjataanko ensiksi ikkunoiden liittymiä, läpivientejä vai vaipan saumoja. Jos vuoto liittyy ulkovaipan liitoksiin, voi olla hyödyllistä tutustua myös aiheeseen julkisivun tiivistys ja saumaus.

Olosuhteet vaikuttavat mittaukseen

Mittauksessa olosuhteet eivät ole sivuseikka. Tuuli voi vääristää mittausta, koska se aiheuttaa rakennukseen vaihtelevia paine-eroja. Siksi tuuleton keli on yleensä paras. Yhdessä ohjeessa mainittiin nyrkkisääntönä, että yli 6 m/s tuuli voi olla jo liikaa luotettavaan mittaukseen.

Lisäksi ulko- ja sisälämpötilan erot sekä rakennuksen korkeus voivat synnyttää luonnollista paine-eroa, jota kutsutaan usein stack effectiksi. Tämän takia mittauksessa tehdään nollapaineen mittaus ja olosuhteet kirjataan ylös, jotta tulos tulkitaan oikein.

Jos korjaukset liittyvät myös rakenteiden parantamiseen, esimerkiksi lisäeristykseen, aiheeseen kannattaa perehtyä rauhassa jo etukäteen. Monelle luonteva jatko on esimerkiksi ulkoseinän eristäminen, kun samalla tavoitellaan parempaa lämpötaloutta ja vedottomuutta.

Miten valitset tiiviysmittauksen urakoitsijan

Hyvä tiiviysmittaus urakoitsija tekee mittauksen vertailukelpoisesti, toimittaa selkeän raportin ja osaa myös kertoa, mistä vuotoja kannattaa lähteä etsimään. Pelkkä “kävimme mittaamassa” ei vielä auta, jos et saa tuloksesta ulos konkreettista hyötyä.

Tiiviysmittaus on erikoisosaamista. Yhtenä esimerkkinä alan koulutuksista on mainittu 1860 € + alv 24 % hintaluokkaa oleva valmennus, joten mittaajan osaamiseen ja menetelmään kannattaa suhtautua samalla vakavuudella kuin muihinkin mittauksiin.

Monilla yrityksillä ei ole selkeää julkista hinnastoa netissä, joten tiiviysmittauksen kilpailutus on käytännössä helpoin tapa varmistaa sekä hinta että sisältö.

Kun pyydät tarjousta, pyydä samalla urakoitsijaa vastaamaan näihin kysymyksiin suoraan. Näin tarjouksia on helppo vertailla jo ennen kuin kukaan tulee paikan päälle.

• Onko mittaajalla VTT-henkilösertifikaatti tai muu sertifiointi?
• Millä standardilla mittaus tehdään, SFS-EN 13829 vai SFS-EN ISO 9972?
• Tehdäänkö mittaus ali- ja ylipaineella vai vain toisella tavalla?
• Mitä kohteessa tulpataan tai teipataan, ja tekeekö sen mittaaja vai tilaaja?
• Sisältyykö vuotokohtien paikannus merkkisavulla tai lämpökameralla, ja miten löydökset dokumentoidaan?
• Mitä tunnuslukua raportissa käytetään, q50, qE50 vai n50?

Jos mittauksella haetaan muutakin kuin yksi tiiveysluku, pyydä tarjoukseen aina erikseen maininta vuotokohtien etsinnästä ja siitä, miten löydökset kirjataan. Ilman dokumentointia korjausten suunnittelu jää helposti arvailuksi.

Saako tiiviysmittauksesta kotitalousvähennystä?

Ei yleensä saa. Tiiviysmittaus on tyypillisesti mittaus- ja tarkistuspalvelu, eikä kotitalousvähennys lähtökohtaisesti koske pelkkiä mittauksia.

Kotitalousvähennyksessä perusajatus on silti hyvä ymmärtää, koska se vaikuttaa moneen remonttiin. Vähennys kohdistuu työhön, ei materiaaleihin. Siksi laskulla on yleensä eriteltynä työn osuus vs materiaalit. Tiiviysmittauksessa materiaaleja ei yleensä juuri ole, joten lasku on käytännössä lähes kokonaan työtä, mutta se ei silti tee mittauksesta automaattisesti vähennyskelpoista.

Jos tiiviysmittaus liittyy laajempaan remonttiin, jossa tehdään varsinaista korjaus- tai kunnostustyötä, kotitalousvähennyksen mahdollisuus ratkeaa yleensä sen mukaan, mitä työtä laskulla on laskutettu. Ajantasaiset vähennysprosentit ja enimmäismäärät kannattaa tarkistaa Verohallinnon ohjeista ennen tilausta.

Milloin ammattilainen kannattaa tilata ja miten kilpailutat tiiviysmittauksen Remppakamussa

Tiiviysmittaus kannattaa teettää ammattilaisella silloin, kun haluat tuloksen luotettavana lukuna ja paperille. Käytännössä ammattilainen on järkevin valinta näissä tilanteissa.

• Tarvitset tuloksen raportoituna, eli saat kirjallisen mittauspöytäkirjan.
• Haluat varman ilmanvuotojen selvityksen painekoemenetelmällä, et pelkkää arviota.
• Haluat samalla vuotokohtien paikannuksen merkkisavulla tai lämpökameralla, jotta korjaus osuu oikeaan kohtaan.

Kun mittauksen teettää, isoin hyöty tulee usein siitä, että saat selkeän listan löydöksistä ja niille järkevän korjausjärjestyksen. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun kyseessä on tiiviysmittaus omakotitalossa ja haluat vähentää vetoa tai parantaa asumismukavuutta.

Kilpailuta tiiviysmittaus mieluummin sisällön kuin pelkän hinnan perusteella. Meidän kokeilun perusteella 3 tarjouksen hankkiminen itse vaati yhteydenottoa keskimäärin 15 yritykseen. Kun teet tiiviysmittauksen kilpailutuksen Remppakamun kautta, tavoitat yhdellä lomakkeella useita tekijöitä kerralla ja saat yleensä 3–4 tarjousta.

Tarjouspyyntö on ilmainen ja täyttäminen vie pari minuuttia. Saat samalla näkyviin urakoitsijoiden perustiedot ja pystyt vertaamaan tarjousten sisältöä rauhassa.

Mitä tietoja tarjouspyyntöön kannattaa laittaa

Hyvä tarjouspyyntö on yllättävän lyhyt. Kun nämä asiat ovat mukana, mittaaja pystyy yleensä hinnoittelemaan työn realistisemmin ja kertomaan suoraan, mitä käyntiin sisältyy.

• Kohdetyyppi, esimerkiksi omakotitalo tai rivitalo.
• Toivottu ajankohta ja mahdolliset aikarajat.
• Haluatko pelkän mittauksen ja raportin vai myös vuotokohtien paikannuksen merkkisavulla tai lämpökameralla.
• Toive raportista, esimerkiksi että saat mittauspöytäkirjan ja että tulos raportoidaan selkeästi q50- tai n50-lukuna.

Täytä ilmainen tarjouspyyntö nyt meidän kautta ja vertaile helposti, mitä eri tekijät lupaavat samaan hintaan.

Tavoitat alueesi urakoitsijat helposti yhdellä lomakkeella

Näin varmistat, että mittauksesta on oikeasti hyötyä

Hyödyllinen tiiviysmittaus ei ole pelkkä yksi numero, vaan selkeä raportti, josta näet mitä on tehty ja missä olosuhteissa. Kun nämä asiat ovat kunnossa, pystyt myös tekemään järkevät jatkotoimet.

Tarkista nämä raportista ja mittauspöytäkirjasta

• Raportissa näkyy q50 tai n50 selkeästi, eikä tunnusluku jää arvailuksi.
• Raportissa on maininta 50 Pa mittauksesta, eli millä paine-erolla tulos on mitattu.
• Raportissa kerrotaan mittausstandardi, esimerkiksi SFS-EN 13829 tai SFS-EN ISO 9972.
• Raportissa on olosuhteiden kirjaus, kuten tuuli, lämpötila ja ilmanpaine, sekä tieto nollapaineen huomioinnista.

Olosuhteet vaikuttavat yllättävän paljon. Tuulen vaikutus mittaukseen voi olla iso, koska tuuli aiheuttaa vaihtelevia paine-eroja rakennuksen eri puolille. Siksi mittaajan olosuhdemerkinnät ovat oikeasti hyödyllinen osa raporttia, ei pelkkä muodollisuus.

Mitä seuraavaksi, jos vuotoja löytyy

Jos mittauksessa löytyy vuotoja, etene mieluummin hallitusti kuin korjaat kaikkea sokkona. Hyvä etenemistapa on tämä.

1. Tee korjausten suunnittelu löydösten perusteella ja aloita selkeimmistä vuotoreiteistä, kuten läpivienneistä ja liitoskohdista.
2. Varmista, että korjaustapa sopii rakenteeseen. Tarvittaessa yhdistä työhön myös vuotokohtien tarkempi paikannus merkkisavulla tai lämpökuvauksella.
3. Kun korjauksia on tehty riittävästi, harkitse uusintamittausta, jos haluat varmistaa vaikutuksen numeroina.

Korjauksissa käytettävien tiivistysmateriaalien, kuten teippien, mansettien ja massojen hinnat vaihtelevat tuotteittain ja kaupoittain. Käytännössä järkevintä on sopia urakoitsijan kanssa etukäteen, kuuluuko materiaalien hankinta tarjoukseen ja mitä tuotteita kohteessa käytetään.

Jos tiiveyteen liittyy laajempaa epävarmuutta rakennuksen kunnosta, kuntotarkastus voi auttaa kokonaiskuvan hahmottamisessa. Jos taas epäilet, että vuotoihin liittyy kosteutta tai rakenteiden vaurioita, kosteusmittaus on usein oikea seuraava askel.

Usein kysyttyä tiiviysmittauksesta