Sisäilmatutkimus - Hinta ja vinkit

Mitä sisäilmatutkimus maksaa?

Sisäilmatutkimuksen hinta on Remppakamun kautta kilpailutetuissa töissä ollut keskimäärin 639 €. Edullisin toteutunut työ maksoi 489 € ja kallein 789 €. Useimmissa kodeissa tutkimus on ajankohtainen silloin, kun epäilet huonoa sisäilmaa asunnossa, sisällä on tunkkainen haju tai oireilu sisäilmasta alkaa toistua tietyissä tiloissa.

Hintaa selittää ennen kaikkea se, mitä oikeasti tehdään. Sisäilmaongelman selvitys ei ole pelkkä yksi lukema mittarissa, vaan kokonaisuus, johon kuuluu yleensä kohdekäynti, olosuhteiden arviointi, mahdolliset näytteet, laboratorioanalyysit ja lopuksi raportti. Joissain tapauksissa tarvitaan lisäksi kosteusmittaus tai tarkempaa mikrobiepäilyn selvittämistä, jolloin rinnalla voidaan tehdä myös hometutkimus.

Kun vertailet tarjouksia, pyydä aina erittelyä siitä, mikä osuus on työtä ja mikä osuus on laboratorioanalyysejä. Työosuus on tyypillisesti käynti, mittaukset ja raportointi. Analyysiosuus koostuu näytteenottotarvikkeista ja laboratorion tekemistä analyyseistä. Euromääräinen jako vaihtelee näytemäärän ja tutkimuksen laajuuden mukaan.

Jos haluat nopeasti suuntaa antavan arvion, kohdekohtainen tarjous on käytännössä paras tapa. Samankin hintaluokan sisäilman laatu tutkimus voi olla sisällöltään hyvin erilainen, jos toisessa on vain olosuhteiden arviointi ja toisessa mukana useita näytteitä ja laboratoriotulkintoja.

Haluatko selkeän tarjouksen sisäilman mittauksesta ja tutkimuksesta omaan kotiisi? Täytä ilmainen tarjouspyyntö Remppakamussa, niin saat yleensä 3–4 tarjousta alueesi urakoitsijoilta ja pääset vertailemaan sisältöä ja hintaa rauhassa.

Tarjouspyyntö on ilmainen eikä sido tilaamaan remonttia!

Mitkä asiat nostavat sisäilmatutkimuksen hintaa?

Hinta nousee yleensä silloin, kun tutkimus tehdään oikeasti vastaamaan kysymykseen eikä vain ottamaan yhtä näytettä “varmuuden vuoksi”. Käytännössä kallistavia tekijöitä ovat näytemäärä, mittausmäärä ja raportoinnin laajuus.

• Näytemäärä ja mittausmäärä vaikuttavat suoraan. Mitä useammasta huoneesta, kerroksesta tai epäilyttävästä kohdasta otetaan näytteitä, sitä enemmän kertyy analyysikuluja.
• Tarvitaanko rakenneavauksia tai lisäselvityksiä. Jos epäillään kosteusvauriota rakenteessa, pelkkä sisäilman mittaus ei aina riitä, vaan tilannetta täsmennetään rakenteen kuntoa arvioimalla.
• Raportoinnin ja tulkinnan laajuus. Hyödyllinen raportti ei ole vain mittaustuloksia, vaan se kertoo myös johtopäätökset ja suositellut jatkotoimet.

Hyvä nyrkkisääntö on tämä. Jos tavoitteena on oikeasti saada sisäilmaongelman tarkastus siihen pisteeseen, että tiedät mitä korjata ja miksi, tutkimuksen laajuus kannattaa sitoa kohteen riskeihin ja havaintoihin, ei pelkkään pinta-alaan.

Milloin sisäilmaongelman selvitys kannattaa aloittaa?

Jos huono sisäilma asunnossa alkaa haitata arkea, selvitys kannattaa aloittaa mieluummin viikkojen kuin vuosien viiveellä. Monet sisäilmaongelmat pahenevat ajan myötä, ja lisäksi pitkään jatkuva oireilu sisäilmasta on kuormittavaa, vaikka lopullinen syy osoittautuisi lopulta pieneksi.

Keräsimme tähän artikkeliin vinkkejä asiakkailta, urakoitsijoilta, Remppakamun kautta kilpailutetuista töistä sekä netin keskustelupalstoilta, jotta mukaan saatiin myös käytännön arjessa toistuvat huomiot.

Yksi tärkeä havainto on, että tunkkainen haju sisällä ei aina tarkoita hometta. Keskusteluissa vastaan tuli myös yllättävän arkinen esimerkki, jossa toistuva “tunkkainen” haju johtuikin keittiön roskiksista ja helpotti, kun jäteastioihin lisättiin kannet. Siksi järkevä eteneminen on aloittaa havainnoista ja helpoista poissuluista ennen kuin tilaat laajan sisäilman laatu tutkimuksen.

Toinen käytännön huomio on tämä. Asukas voi tottua hajuihin, jolloin vieras huomaa muutoksen herkemmin. Jos epäilet hajua tai sisäilman laatua, pyydä joskus joku käymään ja kertomaan rehellisesti, miltä tilassa tuntuu ja haisee.

• Haju tai tunkkaisuus toistuu etenkin kotiin tullessa tai tietyssä huoneessa.
• Oireilu sisäilmasta korostuu kotona, mutta helpottaa muualla.
• Epäily kosteudesta esimerkiksi kylpyhuoneen, kellarin, ulkoseinän tai ikkunan seudulla.
• Remontin tai kalustamisen jälkeen ilma tuntuu selvästi erilaiselta ja epäilet kemiallisia päästöjä.
• Asuntokaupan yhteydessä haluat varmistaa tilannekuvan. Tällöin laajempi kuntotarkastus voi olla järkevä rinnakkaisselvitys, jos huoli koskee koko rakennuksen kuntoa.

Hyvä sisäilmaongelman selvitys alkaa käytännössä aina samalla tavalla. Ensin kootaan esitiedot ja havainnot, ja vasta sen jälkeen valitaan tutkimusmenetelmät. Näin sisäilman mittaus tehdään oikeaan asiaan eikä vain “varmuuden vuoksi”.

Mitä voit tarkistaa itse ennen tutkimusta?

Ennen kuin tilaat sisäilmatutkimuksen, tee muutama nopea tarkistus. Tämä ei korvaa ammattilaisen tutkimusta, mutta se auttaa rajaamaan ongelmaa ja tekee tarjouspyynnöstä selkeämmän. Samalla saat usein myös nopeita parannuksia arkeen, jos syy löytyykin yllättävän läheltä.

• Sulje hajulähteet pois. Tarkista biojäte ja roskikset, viemärin hajulukot, tekstiilit, kaapistot, kellarivarastot, siivouskomerot ja harvoin tuuletetut tilat.
• Kirjaa tilakohtaiset havainnot. Missä huoneessa haju tai oireet alkavat, mihin aikaan ja millä säällä? Auttaa myös tieto siitä, helpottaako tuuletus tai ilmanvaihdon tehostus.
• Tarkista ilmanvaihdon perusasiat. Tuntuuko poisto toimivan, ovatko venttiilit puhtaat ja onko tuloilmaa riittävästi? Jos ilmanvaihto on pielessä, sisäilmaongelman tarkastus kannattaa usein aloittaa siitä.

Jos haluat seurata tilannetta kotona, markkinoilla on myös kuluttajille tarkoitettuja ilmanlaadun mittareita. Esimerkkinä monitoiminen 15-in-1 ilmanlaatumittari on ollut myynnissä 92,00 € hintaan. Tällaisilla mittareilla saat usein hyödyllistä trenditietoa, mutta ne eivät yksinään riitä todentamaan esimerkiksi mikrobivauriota tai mineraalikuituja. Jos epäilet näitä, sisäilman mittaus ja laboratoriotutkimukset kannattaa tehdä kohdennetusti.

Kun teet muistiinpanoja, pidä mukana ainakin nämä tiedot. Ne auttavat myöhemmin sekä tutkimuksen suunnittelussa että tarjousten vertailussa.

• Oireet ja niiden ajankohta
• Missä huoneissa haitta korostuu
• Onko ollut vesivahinkoja tai epäilyä kosteudesta
• Viimeisimmät remontit ja materiaalimuutokset
• Millainen ilmanvaihto kotona on ja onko siihen tehty muutoksia

Miten sisäilmaongelman kartoitus etenee käytännössä?

Hyvä sisäilmaongelman kartoitus etenee niin, että ensin rakennetaan kokonaiskuva ja vasta sen jälkeen otetaan näytteitä järkevään kysymykseen. Yksittäinen mittaus voi olla liian kapea, jos samaan aikaan pitäisi ymmärtää olosuhteet, mahdollinen kosteusriskin lähde ja se, mitä epäpuhtauksia sisäilmassa oikeasti on.

Kun tilaat sisäilmatutkimuksen, pyri siihen, että tekijä kertoo jo etukäteen, mitä hän aikoo selvittää ja millä perusteella. Silloin saat raportin, jonka perusteella voi oikeasti tehdä päätöksiä.

1. Esitiedot ja haittaoirekuvaus
   Missä tiloissa haitta tuntuu, milloin oireet tai haju korostuvat, onko ollut vesivahinkoja tai remontteja ja millainen ilmanvaihto on käytössä.
2. Aistinvarainen tarkastus ja talotekniikan läpikäynti
   Käydään läpi tilat, rakenteiden riskikohdat ja talotekniikka. Usein jo tässä vaiheessa löytyy selviä poikkeamia, kuten selvästi alipaineinen asunto tai väärään suuntaan toimiva ilmanvaihto.
3. Olosuhdemittaukset osana kokonaisuutta
   Tyypillisiä ovat lämpötila, CO2 ja paine-erot. Näillä ei todisteta kaikkea, mutta ne kertovat paljon siitä, miten ilma vaihtuu ja voiko epäpuhtauksia kulkeutua rakenteista sisälle.
4. Kosteuden selvittäminen ja riskirakenteiden arviointi
   Jos epäillään kosteusongelmaa, selvitystä täsmennetään. Usein tähän liittyy kosteusmittaus ja joskus myös muita menetelmiä, kuten lämpökuvaus riskikohtien rajaamiseksi.
5. Näytteet tarpeen mukaan
   Näytteenotto valitaan sen mukaan, mikä on todennäköinen ongelma. Tavoite ei ole kerätä mahdollisimman monta näytettä, vaan kerätä oikeat näytteet oikeista paikoista.
6. Raportti johtopäätöksineen
   Hyvä raportti kertoo havainnot, mittaustulokset ja selkeät johtopäätökset. Lisäksi siinä kerrotaan jatkotoimet, kuten mihin korjaus kannattaa kohdistaa tai mitä pitää vielä tutkia.

Jos kartoitus viittaa siihen, että kosteutta voi tulla myös rakennuksen ulkopuolelta, jatkoselvityksenä voi olla järkevää tarkistaa myös ulkopuolinen kosteudenhallinta, esimerkiksi salaojien tarkastus. Kaikki ei aina ratkea sisäpuolella, vaikka oireet tuntuvat sisällä.

Haluatko tilata kartoituksen niin, että saat selkeän raportin ja järkevän suunnitelman seuraaviin askeliin? Tee tarjouspyyntö Remppakamussa ja kerro lyhyesti oireet, hajut ja epäilyt, niin ammattilaiset osaavat mitoittaa tutkimuksen oikein.

Tavoitat alueesi urakoitsijat helposti yhdellä lomakkeella

Mitä raportissa pitäisi näkyä?

Raportti on sisäilmatutkimuksen tärkein tuotos. Jos raportissa on vain mittauslukemia ilman tulkintaa, se jää helposti irralliseksi paperiksi, jonka perusteella ei uskalla korjata mitään. Pyri tilaajana siihen, että raportista käy selvästi ilmi, mitä nähtiin, mitä mitattiin ja mitä siitä päätellään.

• Havainnot ja mittaustulokset
  Mitä tiloissa huomattiin, mitä mitattiin ja millä menetelmillä tulokset saatiin.
• Johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotukset
  Mitä tulokset tarkoittavat ja mihin toimiin niiden perusteella kannattaa ryhtyä.
• Korjausehdotusten periaatteet tai jatkotutkimustarpeet
  Korjataanko ensin olosuhteet ja ilmanvaihto, rajataanko kosteuden lähde, tarvitaanko rakenteen tarkempi tutkimus, vai riittääkö seuranta.

Hyvässä raportissa on myös selkeä rajaus. Jos tutkimus ei voi kertoa jotain asiaa luotettavasti, se sanotaan suoraan ja ehdotetaan, miten epävarmuus poistetaan seuraavassa vaiheessa.

Mitkä mittaukset ja näytteet sisäilman tutkimuksessa ovat yleisiä?

Sisäilman laatu tutkimus voi sisältää sekä olosuhdemittauksia että laboratorion analysoimia näytteitä. Yleisimmät kokonaisuudet liittyvät mikrobeihin, VOC-yhdisteisiin, formaldehydiin ja teollisiin mineraalikuituihin. Monesti mukana on myös ilmanvaihdon ja paine-erojen arviointi, koska olosuhteet vaikuttavat siihen, kulkeutuuko epäpuhtauksia rakenteista sisälle.

Jos epäily kohdistuu selvästi mikrobeihin, voi olla järkevää pyytää tarjouksia nimenomaan hometutkimuksesta tai yhdistelmästä, jossa sisäilman mittaus ja kosteusriskien selvitys tehdään samaan kokonaisuuteen.

Jos kohde on vanhempi ja tutkimus johtaa rakenteiden avaamiseen tai purkutöihin, asbestikartoitus kannattaa huomioida ajoissa. Se ei ole sama asia kuin sisäilmatutkimus, mutta se voi tulla eteen käytännön korjausvaiheessa.

Kuinka nopeasti tuloksia voi odottaa?

Osa mittauksista selviää heti käynnin aikana, mutta laboratorioanalyysit tuovat aikatauluun oman viiveensä. Esimerkiksi mikrobien viljelypohjaisissa analyyseissä on luontainen odotusaika, koska näytteitä viljellään.

• Mikrobien viljely kestää tyypillisesti 7+7 päivää, joten tulokset eivät ole heti seuraavana päivänä valmiina.
• Toisaalta joissain kokonaisuuksissa raportointi voi valmistua nopeasti. Esimerkkitapauksessa ilmanäytepohjainen homemittaus kesti kohteessa 1 päivän ja raportti valmistui parissa päivässä.

Kun pyydät tarjousta, kysy samalla arvio aikataulusta. Silloin tiedät, kauanko kokonaisuus kestää kohdekäynnistä siihen hetkeen, kun sinulla on raportti kädessä ja seuraavat askeleet selvillä.

Miten valitset sisäilmatutkimuksen tekijän?

Hyvä sisäilmatutkimus ei ole vain mittausta, vaan myös tulkintaa ja järkevä etenemissuunnitelma. Siksi tekijän valinnassa tärkeintä on, että saat osaavan ammattilaisen, joka osaa yhdistää havainnot, olosuhteet ja näytteet samaan kokonaisuuteen.

Kun pyydät tarjouksia, kysy suoraan kuka tekee työn ja millä pätevyydellä. Yksi esimerkki pätevyydestä, joka nousee sisäilma-asioissa esiin, on rakennusterveysasiantuntija RTA. Pätevyys ei yksin ratkaise kaikkea, mutta se kertoo, että tekijä on perehtynyt sisäilmaan liittyviin tutkimus- ja tulkintakäytäntöihin.

Seuraavat kysymykset auttavat sinua erottamaan, onko tarjouksessa oikeasti ajateltu juuri sinun kotiasi. Voit kopioida nämä suoraan tarjouspyyntöön tai kysyä puhelimessa.

• Mitä mittauksia ja näytteitä suosittelet juuri tähän kohteeseen ja miksi?
  Pyydä perustelu. Hyvä vastaus linkittää mittaukset havaintoihin, kuten hajun ajankohtaan, tilaan, ilmanvaihdon toimintaan tai epäiltyyn riskirakenteeseen.
• Mikä laboratorio analysoi ja millä menetelmällä?
  Esimerkiksi mikrobien kohdalla on oleellista tietää, onko kyse ilmanäytteestä vai materiaalinäytteestä ja miten tulokset raportoidaan.
• Mitä raportti sisältää ja mihin sitä voi käyttää?
  Tarvitset raporttiin havainnot, mittaustulokset, johtopäätökset ja selkeät jatkotoimet. Kysy myös, saatko raportin niin, että sitä voi hyödyntää korjausten suunnittelussa.

Varaa hetki myös työn rajaukseen. Esimerkiksi yksi sisäilmanäyte voi olla liian kapea, jos samalla epäillään kosteutta, paine-eroja ja ilmanvaihdon toimivuutta. Silloin kokonaisuus kannattaa sopia niin, että saat yhdellä käynnillä riittävän tilannekuvan.

Haluatko vertailla sisäilmatutkimuksen tekijöitä samalla tavalla kuin mitä tahansa remonttia, eli sisältö ja hinta rinnakkain? Täytä tarjouspyyntö Remppakamussa ja pyydä tarjouksiin mukaan selkeä erittely mittauksista, näytteistä ja raportista.

Täytä vain yksi lomake ja saat yleensä 3–4 tarjousta jo samana päivänä!

Mitä eroa on sisäilmatutkimuksella omakotitalossa ja kerrostalossa?

Sisäilmatutkimus omakotitalossa ja sisäilmatutkimus kerrostalossa voivat näyttää samalta paperilla, mutta tilaajana sinun kannattaa miettiä erityisesti vastuita ja tutkimuksen rajauksia. Jo ennen tilaamista on hyvä varmistaa, mihin tiloihin ja rakenteisiin tutkimus kohdistuu ja kuka saa päättää mahdollisista jatkotoimista.

Kerrostalossa tutkimus voi joskus liittyä myös taloyhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin tai talotekniikkaan, jolloin etenemisessä on hyvä olla yhteydessä isännöintiin. Omakotitalossa päätöksenteko on usein suoraviivaisempaa, mutta samalla vastuu tutkimuksen laajuuden valinnasta korostuu. Siksi tarjouksissa kannattaa pyytää selkeä kuvaus siitä, mitä tutkimus kattaa ja mitä se rajaa ulos.

Jos olet epävarma, kirjaa tarjouspyyntöön mahdollisimman konkreettisesti missä huoneissa ongelma ilmenee, milloin se korostuu ja onko epäily esimerkiksi kosteudesta, ilmanvaihdosta tai materiaaleista. Näin saat todennäköisemmin tarjouksia, jotka ovat keskenään vertailukelpoisia.

Mitä teet sisäilmatutkimuksen jälkeen?

Tärkein sääntö on yksinkertainen. Älä tee korjauksia arvailulla, jos sinulla on tutkimusraportti, jonka perusteella voi päättää seuraavat askeleet. Kun etenet raportin johtopäätösten mukaan, säästät yleensä aikaa, rahaa ja turhaa purkamista.

Käytännössä raportti ohjaa etenemistä kolmeen suuntaan. Korjataan se, mikä on löydetty, täsmennetään tutkimusta, jos tulos jäi epävarmaksi, tai rajataan ongelma ja seurataan tilannetta. Korjaustoimet riippuvat aina löydöksistä. Taustalla voi olla kosteus, mikrobit, VOC-yhdisteet tai mineraalikuidut, ja siksi yksi yleispätevä korjaus ei sovi kaikkiin koteihin.

• Jos raportti viittaa kosteusriskin suuntaan, seuraava askel on usein tarkentava kosteusmittaus ja riskikohdan rajaaminen.
• Jos epäily kohdistuu mikrobeihin, voi olla järkevää tarkentaa tilannetta kohdennetulla hometutkimuksella tai materiaalinäytteillä.
• Jos edessä on rakenteiden avaaminen tai purkutyöt vanhemmassa kohteessa, huomioi ajoissa asbestikartoitus, jotta korjaus etenee turvallisesti.

Kun raportti on kädessä, käy se läpi niin, että ymmärrät ainakin nämä kolme asiaa. Mitä havaittiin, mitä se todennäköisesti tarkoittaa ja mikä on suositeltu seuraava askel. Jos jokin kohta jää epäselväksi, kysy tekijältä tarkennus ennen kuin päätät korjaustavasta.

Saako sisäilmatutkimuksesta kotitalousvähennystä?

Useimmiten sisäilmatutkimuksesta ei saa kotitalousvähennystä, koska kotitalousvähennys on tarkoitettu kodin ja vapaa-ajan asunnon remontti- ja kunnostustöihin. Pelkät mittaukset, tarkastukset ja selvitykset ovat yleensä eri asia kuin varsinainen korjaustyö.

Jos sisäilmatutkimus johtaa korjauksiin, kotitalousvähennys voi tulla ajankohtaiseksi vasta siinä vaiheessa, kun teetät varsinaisen remontin. Silloin on tärkeää, että laskulla on työosuuden erittely erikseen materiaaleista.

Milloin tilaat ammattilaisen ja miten kilpailutat sisäilmatutkimuksen Remppakamussa?

Ammattilainen kannattaa tilata heti, kun oma tarkistus ei enää rajaa ongelmaa. Tyypillisiä tilanteita ovat jatkuva tunkkainen haju, selvä oireilu sisäilmasta, epäily kosteus- ja mikrobivauriosta tai tarve saada luotettava raportti, jonka perusteella uskallat tehdä korjauspäätökset.

Remppakamussa voit kilpailuttaa sisäilmatutkimuksen yhdellä lomakkeella. Tarjouspyynnön täyttäminen on ilmaista ja vie pari minuuttia. Saat keskimäärin 3–4 tarjousta luotettavilta urakoitsijoilta, jolloin pääset vertailemaan sekä hintaa että tutkimuksen sisältöä.

Vertailun vuoksi, kun samoja tarjouksia on yritetty kerätä itse, kolmen tarjouksen saaminen vaati keskimäärin yhteydenoton 15 yritykseen. Remppakamussa tavoitat suoraan tekijät, jotka ovat valmiita tarjoamaan työtä.

• Valitse oikea palvelu epäilyn mukaan
  Jos huoli liittyy erityisesti mikrobeihin, voit kilpailuttaa myös hometutkimuksen. Jos taas haluat laajemman tilannekuvan rakennuksen kunnosta, kuntotarkastus voi olla järkevä rinnalle.
• Kirjoita tarjouspyyntöön riittävät lähtötiedot
  Mitä tarkemmat tiedot annat, sitä vertailukelpoisempia tarjoukset ovat.

Kun täytät tarjouspyynnön, kerro ainakin nämä asiat:

• Missä tiloissa ongelma tuntuu ja miten se ilmenee
• Onko kyse hajusta, oireista vai molemmista
• Milloin haitta korostuu, esimerkiksi kotiin tullessa tai tiettyyn aikaan vuorokaudesta
• Onko ollut vesivahinkoja, kosteusepäilyä tai näkyviä jälkiä
• Mitä remontteja tai materiaalimuutoksia on tehty viime vuosina
• Mitä toivot tutkimukselta, esimerkiksi olosuhdemittauksia, näytteitä tai selkeää raporttia jatkotoimista

Täytä ilmainen tarjouspyyntö nyt Remppakamussa ja vertaile rauhassa, kuka tarjoaa järkevimmän tutkimuksen juuri sinun kotiisi.

Tavoitat pienet paikalliset toimijat ja isommat rakennusliikkeet helposti yhdellä lomakkeella!

Usein kysyttyä sisäilmatutkimuksesta